Etelä-Korea - Suomi 72-83 (84727)Kuten ennakossa jo totesin, Etelä-Korea on ailahtelevista suorituksistaan huolimatta onnistunut ajoittain yllättävän hyvin haastamaan isompiaan, varsinkin kotonaan. Täysi yllätys ei ollut, että näin kävi myös meitä vastaan, kun avainpelaajiemme - erityisesti Hakomäen - pelikunto ei ollut vielä kohdallaan. Sekään ei ollut yllätys, että arvausta voi tulla, ja kun meillä optiot olivat vähän rajoitetut niin Perpeten arvaus myös osui.
Suomen alku oli aivan karseaa, puoliajalle olimme saaneet kasaan 30 pistettä ja eroa oli syntynyt peräti 14 pinnaa. Hyökkäyskaluston kärkimiehistä oikeastaan vain Maura sai molemmissa päissä jokseenkin oikeita asioita aikaan. Vielä kolmosjaksokin jatkoi samaa linjaa, yksinumeroiseen eroon ei päästy millään ja pahimmillaan se nousi 18 pisteeseen.
Nelosjaksolla pakki saatiin viimein kuntoon ja vaikka oma hyökkäys ei edelleenkään häikäissyt, pikkuhiljaa ero supistui. Tästä huolimatta olimme edelleen 9 pisteen takamatkalla kun aikaa oli jäljellä reilut 4 minuuttia. Tästä alkoi sitten huikea loppukiri, jonka Suomi vei mykistävästi 20-0! Kuten hyvin tiedetään, tässä pelissä näitä käänteitä joskus tapahtuu, mutta nyt tarvittiin - ja saatiin - ihan poikkeuksellinen terästäytyminen.
MVP: Sami Maura
Piti takakentän pelaajista ainoana tasonsa koko ottelun ja erityisesti pakkipäässä lähes virheetöntä suorittamista. Myös joukkueen toiseksi paras korintekijä 15 pisteellä.
Ratkaisija: Henri Hakomäki
Henkka lähti otteluun heikolla pelikunnolla ja tuskaili heittonsa kanssa koko ottelun. Mutta kun tarvittiin viimeisten minuuttien sytyttäjä, Hakomäki naulasi kaksi kolkkia (ottelun ainoansa!) sisään, käänsi momentumin Suomelle ja aloitti loppukirin.
—
Huomenna vuorossa sitten sisukas Norja, josta lähdetään tavoittelemaan kolmatta voittoa. Viikon päästä on sitten tähän saakka kauden tärkein ottelu kun vastassa Turkki, joten huolehdittehan taas pelikunnot kohdalleen.
—
Joukkueen uudeksi kapteeniksi valittiin äänivyöryllä Jani Kaitainen. Onnittelut valinnasta!